Hyvinvointimme tarvitsee kolmatta sektoria

Hyvinvoinnin edistäminen on jatkossa hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin tehtävä. Hyvinvointialue tuskin selviytyy velvoitteistaan ilman järjestöjä, niiden roolia ja toimintaa asukkaiden hyväksi. Järjestöjen rooli on tunnistettu ja tunnustettu, mutta tarvitaan päätöksiä ja toimia järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Järjestöt järjestävät tukea ja neuvontaa sitä tarvitseville, tarjoavat matalan kynnyksen palveluita kuulolaitteiden huollosta muistikerhoihin ja niillä on tärkeä rooli yhteisöllisyyden ja vertaistuen tarjoajina. 

Kuva: Mirja Suhonen. Asukastyöpajassa tehty
luonnos Gammelbackan kehittämiseksi.

Gammelbackaan on vuosien kuluessa saatu toimiva systeemi monitoimitalon ja palvelukeskuksen yhteyteen. Hyvinvointikeskus tarjoaa kohtaamispaikan monelle sosiaalialan järjestölle, avoimelle olohuonetoiminnalle, asukasyhdistykselle. On muistikerhoa, digi- opiskelua, peli-iltoja, yhteisiä kahvihetkiä ja seurakunnan puuroporinat. Kymmeniä erilaisia toimintoja samojen kattojen alla.

Hyvinvointikeskuksessa ja monitoimitalolla toimivat järjestöt tarjoavat apua ja tukea myös silloin, kun yhteiskunnan tuki ei yllä tarvitsevalle. Tatsin korttelikeittiö. EU- ruoka- avun jako, yhteiset kahvihetket ja vertaistuen mahdollisuus eivät onnistu ilman riittävän kokoisia tiloja.

Aluevaltuustojen päätökset ohjaavat jatkossa terveys- ja sosiaalitoimen sekä pelastustoimen työtä ja tehtäviä. Mutta älkäämme unohtako sitä ruohonjuuritason työtä, mikä mahdollistaa asukkaiden osallistumisen yhteisöön tasavertaisena jäsenenä ja toimijana. Gammelbacka tarvitsee toimivat tilat jatkossakin.

Marko Piirainen, johtaja, SAK
Jaakko Jalonen, perhetyöntekijä
Mirja Suhonen, kasvatustieteen maisteri
Kirjoittavat ovat SDP:n ehdokkaita aluevaaleissa Itä- Uudenmaan alueella

Kirjoitus on julkaisu Uusimaan vaalikynässä tammikuussa 2022-

Kouluterveydenhoito parasta ennalta ehkäisevää työtä

Sote- uudistuksessa oppilashuolto siirtyy hyvinvointialueilla hoidettavaksi. Oppilashuolto, eli kouluterveydenhuolto, psykologit, kuraattorit jne, on tarkoitus toteuttaa ennalta ehkäisevänä opiskeluhuoltona. Tämä tarkoittaa, että ongelmiin pitää puuttua ajoissa, olipa kyse fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista tekijöistä.

Kouluterveydenhoito on tyypillinen palvelu, minkä pitää pysyä lähipalveluna. Resurssipulaa on ollut useilla alueilla, myös Porvoossa, ja jatkossa onkin huolehdittava koululaisten ja opiskelijoiden terveydenhuollosta aiempaa paremmin. Saumaton yhteistyö koulujen ja hyvinvointialueen toimijoiden välillä on avainasemassa.

Usein puhutaan siitä, että ennalta ehkäisevä työ jää jatkossa kuntien vastuulle. Kouluterveydenhuollossa painopiste tulee jatkossakin olemaan ennakoivassa ja ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa. Tällaista ennalta ehkäisevää toimintaa ovat mm oppilaiden määräaikaiset terveystarkastukset ja mahdollisuus terveydenhoitajan, psykologin ja kuraattorin tapaamiseen ilman viivytystä.

Kouluissa kiusaaminen on yksi pahoinvointia aiheuttava tekijä, ja se haittaa myös oppimista. Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen on yksi oppilashuollon tehtävistä. Riittävät resurssit ja toimivat käytännöt työtavoissa varmistavat, että yhteiskuntamme tulevaisuus, lapset ja nuoret, voivat hyvin. Ja että heistä kasvaa itseensä luottavia, vastuullisia aikuisia, tulevaisuuden rakentajia.

Marko Piirainen, johtaja, SAK, SDP
Jaakko Jalonen, perhehoitaja, SDP
Mirja Suhonen, kasvatustieteen maisteri, SDP
Julkaistu Uusimaan vaalikynässä tammikuussa 2022.

Matalan kynnyksen palvelusta kynnys kokonaan pois!

Mielenterveyspalveluissa on kovaa kysyntää matalan kynnyksen palveluille, mutta asia on niin tärkeä, ettei siinä saisi olla kynnystä laisinkaan. Mielenterveyden häiriöissä on tärkeää saada apua niin nopeasti kuin mahdollista. On ehkäistävä ongelmien syntymistä.  On oltava mahdollisuus apuun ennen kuin mahdollinen sairaus puhkeaa.

Mielenterveyden hoidossa tulee olla kaikki keinot käytössä; auttavapuhelin, chattipalvelu, digivastaanotto, walk in ja jopa osastohoito. Mitä nopeammin pääsee hoidon piiriin sitä parempi ennuste. Usein hoito auttaa myös työkyvyn säilyttämiseen ja on siten työnantajallekin edullisempaa antaa tunti keskusteluapua viikossa kuin viikon sairasloma.

Me allekirjoittaneet olemme valmiita työskentelemään mielenterveyspalveluiden monipuolistamiseksi ja jopa sen matalankin kynnyksen poistamiseksi.

Osaamista ja kokemusta ehdokkaat

Jaakko Jalonen #235
perhehoitaja

Marko Piirainen #263
johtaja

Mirja Suhonen #268
sopimusasiantuntija, KM

Julkaistu Uusimaassa Vaalikynä- palstalla 10.1.2022