Demarien vaalimakkarat

Lauantaina eli tätä kirjottaessa herätettiin demarien vaalipäällikkö eli minut kesken ansaittujen alkuiltaunien puhelimen sinnikkäällä piippauksella, kun muutama potentiaalinen äänestäjä rimpautteli kysyäkseen, loppuuko demareilta makkarat.

Siihen minä taloudenhoitajana ja vaalipäällikkönä, että ei koskaan, ei ainakaan vaaliaikana. Sinänsä me taloudenhoitajat ollaan pihiä väkeä, ja lasketaan euroja silmät sirrillään, mutta nyt kyllä hujahti  vaalimakkara- menotilille rahaa niin ettei taatusti lopu kesken.

Sinänsä äänestäjät ovat fiksua porukkaa, eivät ole lahjottavissa millään torisapuskalla. Ovat olleet kampanjan ajan hyvin aktiivisia, kommentoivat, kyselevät, kuuntelevat.

Porukka oli torilla sovitun ajan mukaisesti (Lupapiste.fi )  10-12, mutta lipsahti aika pidemmäksi. Olivat kuulemma makkaranpaistossa ja grillliä jäähdyttelemässä yliajalla melkein puoli tuntia.

Siihen mennessä ehti Hamarin työväentalon lasten tapahtuma loppuvaiheeseen, ajaksi kun oli ilmoitettu 11-12.30.

Vaalipäällikkö lopetus- ja siivoustouhujen jälkeen Hamarista siirtyi tapaamaan kyläaktiiveja Gammelbackaan klo 14.00 ja siitä klo 15.00 valmistautumaan rauhan marssiin ja tapahtumaan Porvoon torille. 

Pieni lepo että jaksaa taas illaksi nuorten tapahtumaan Näsiin S- marketille. Makkaraakin on jääkaapissa, mutta arveltiin, että luotetaan mehuun ja munkkeihin, joita taatusti riittää. 

Paikallinen aviisi väitti, että joukkomme lähti torilta, kun makkarat loppuivat. Eivät lopu. Ei ainakaan vaalikampanjoinnissa.

Ikäihmisille harrastus- ja kohtaamispaikkoja

Muistisairaudet lisääntyvät ihmisten ikääntyessä. Tämä lisää terveydenhoidon kustannuksia ja mikä tärkeintä, huonontaa elämänlaatua. Porvoossakin ikäpyramidi lähentelee kärjellään olevaa kolmiota, mikä merkitsee muistisairauksien lisääntymistä. Siksipä on syytä tehdä toimia, millä ehkäistään sairastumisia ja toimintakyvyn alenemisia.

Olen kuullut sanottavan, että Suomessa dementian kuvitellaan hoituvan sairaalassa makaamalla. Tätä kielikuvaa, ja kenties osaa todellisuuden kuvauksesta on viljelty eläkeikäisten joukoissa. Näin etenkin, kun maamme vanhusten viimeisten vuosien ja vuosikymmenten elämistä on verrattu ns. Hollannin malliin dementiakylineen ja erilaisine tapoineen järjestää ikäihmisten asuminen.

Arvelen, että jokaisen ns. maalaisjärkikin sen sanoo, mutta on tutkimuksin todennettua tietoa vilkkaan sosiaalisen elämän vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin ja jopa muistisairauksien ehkäisyyn. Viimeisin silmiini sattunut tutkimus paljastaa, että muistissairauden alkua voi lykätä jopa viidellä vuodella, kun sosiaalinen elämä on vilkasta.

Aktiivinen sosiaalinen elämä voi tarkoittaa vaikka bingon pelaamista, ihmisten tapaamista, erilaisia harrastuksia, yhdistyksissä toimimista, kohtaamisia keskustelun ja kahvittelunkin merkeissä. Siksipä on tarpeen, että kaupungissamme on riittävästi maksuttomia kokoontumistiloja eri puolilla kaupunkia.

Kuva Stensbölestä Luonnonkukkien
päivänretkeltä vuosi sitten.

Esimerkiksi Gammelbackassa uhkana on maksuttomien kokoontumistilojen katoaminen monitoimitalon ja aikanaan liikekeskuksen purun myötä. Pelikerhot, korttelikeittiö, korttelikahvila, erilaiset harrastekerhot tuovat mielekkyyttä ja iloa elämään. Mutta miten jatkossa. Tiedetään, että keskimääräiset eläkkeet ovat pieniä. Niillä ei kustanneta kalliita harrastuksia eikä välttämättä edes bussimatkoja toiselle puolelle kaupunkia.

Siksipä on viisasta, että kokoontumistiloja on jatkossakin olemassa. Kannattaa ottaa huomioon terveysvaikutukset ja myös kasvavat menot terveydenhuollossa, jos ihmisiltä vähenee mahdollisuus olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Tutkimus mihin viittaan, on julkaistu  Alzheimer's & Dementia: The Journal of the Alzheimer's Association -lehdessä. Tiedolla johtaminen on Porvoon tavoite päätöksenteolle. Tätäkin tietoa kannattaa hyödyntää.

Julkaistu Uusimaa- lehdessä maaliskuussa 2025.

Kuva valittu siksi, että se muistuttaa meitä luontoyhteydestä ja liikkumisen tärkeydestä.