tiistai 13. joulukuuta 2022

Porvoon kylien ja saariston elinvoima

Epoon koulun kohtaloa ollaan ratkaisemassa tänään 14.12.2022 Porvoon kaupungin valtuustossa. Minusta kyseessä pitäisi olla kokonaistarkastelu, ottaa huomioon suunniteltu kaavoitus, oppilaiden tasavertaisuus, mahdollisuus ja oikeus asua kaupungin joka kolkassa riippumatta kieliryhmästä. 

Epoon koulua ei saisi lakkauttaa, tai pitäisi, kuten aloitteemme Ulrika Korpisen kanssa on, rakentaa Grännäs skolanista kaksikielinen koulukeskus kaikille alueen lapsille.

Tilaisuus Porvoon kylien ja saariston elinvoimaisuudesta pidettiin Porvoossa Linnankosken lukion auditoriossa marraskuun 2. päivä 2022.

En valitettavasti saa tälle sivulle raporttia tapahtumasta. Se löytyy Mika Varpion nettisivuilta . Yhteenveto on tässä tekstinä. Kannattaa tutustua.


YHTEENVETO KESKUSTELUISTA

Yleistä

Porvoossa on kaikkiaan 86 kylää kylärekisterissä. Kun aikoinaan aloitettiin kylärakenneohjelman laatimien, käytiin pitkä ja perusteellinen osallistava keskustelu työpajoineen ja kyselyineen kylien tilanteesta ja kehittämisestä. Kylärakenneohjelma valmistui vuonna 2014. Ohjelmaan valikoitui kuusi palvelukylää, Kulloo, Kerkkoo, Hinthaara, Ilola, Epoo ja Fagersta –Gäddrag.

Kylärakenneohjelmasta ja palveluista

Tilaisuuden kuluessa esille tuli moneen otteeseen kysymys palvelukylien tulevaisuudesta, kylien kaavoituksen keskeneräisyydestä, palveluiden säilymismahdollisuuksista ja kylien kuihtumisesta. Oleellinen kysymys on, miksi esimerkiksi Ilolassa ja Epoossa kaavoitusprosessi ei ole jatkunut kylärakenneohjelman laatimisen jälkeen, vaan ollaan poljettu paikoillaan. Jo vuosien ajan asemakaavan laadinnat olisi voitu aloittaa, tontteja saada myyntiin ja lähipalvelut turvattua. Oleellinen kysymys kuului tilaisuudessa eri ilmansuunnista: miksi palvelukylien palveluita ei ole määritelty? Vahvasti tuotiin esiin myös tutkittua faktaa asunnon hakijoiden toiveesta: koti halutaan alueelta, missä on koulu ja päiväkoti.

Palvelurakenneohjelman teosta on jo mennyt monta vuotta ja toive olisi että sitä päivitetään pian. Siinä yhteydessä pitäisi myös määrittää minkälaisia palveluita palvelukylissä pitää olla. Samaan aikaan pitäisi päivitetyssä ohjelmassa tiedostaa muita tärkeitä kyliä ja heidän tarpeitaan. Paneelikeskustelun aikana nousi myös esille toive mittareista, eli millä tavalla pystyisimme seuraamaan miten sovitut asiat toteutetaan? Apulaiskaupunginjohtajan mukaan kylärakenneohjelmaa tarkastellaan, kun Porvoon kaupungin keskeisen alueiden osayleiskaava on valmistunut.

Kangerrellut kaavoitus

Tilaisuudessa tuotiin esille Pellingin tilanne. Saarella on 170 ympärivuotista asuinpaikkaa, uusia rakennuspaikkoja 58. Noin 65 lomarakennuspaikkaa voidaan muuttaa ympärivuotiseksi asuinpaikaksi, mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Tosin isompia tontteja kaivataan, samoin yhteyttä mereen. Grännäs, Gäddrag, Voolahti, Fagersta- osayleiskaava tekeillä, tutkitaan rakentamispaikkojen lisäämistä. Epoossa tultaneen kaavoittamaan 21 tonttia, ja lakkautetun vanhainkodin alueella on kaavamuutos käynnistetty. Tonttikauppa on riippuvainen kylän palveluista, joten on tärkeää että palvelua turvataan molemmilla kielillä. Tilaisuudessa nousi huoli suomenkielisistä palveluista näillä alueilla, jos ei ole koulua ja varhaiskasvatusta alueella, niin onko suomenkielisillä perheillä mahdollisuus asua siellä? Tilaisuudessa tuotiin esille saaristolaki, erityisesti 2§ ja 6§, missä edellytetään kuntia järjestämään palvelut, myös koulu, saaristoon kohtuullisin kustannuksin.

Tervetuloa kyliin asumaan

Porvoon kyliin ovat uudet asukkaat tervetulleita. Kylissä kannustetaan yhteisöllisyyteen, ollaan yritysmyönteisiä ja pidetään luontoa sekä ympäristöä tärkeänä. Liikenneyhteyksien, myös tietoliikenteen, pitää sujua. Kylistä ei haluta vain kesäasukkaiden reservaatteja, vaan eläviä ympärivuotisten asukkaiden kyliä, missä kesäasukkaatkin viihtyvät. Kerkkoon kylä on hyvä esimerkki alueesta, missä tonttikauppa kävi erittäin hyvin sen jälkeen, kun palvelut turvattiin. Miksei sama toimisi muualla, kyselivät panelistit. Kylien ideat käytäntöön Tilaisuuden panelistit esittivät monia ideoita kylien kehittämiseksi. Kouluja voitaisiin hyödyntää kouluaikojen ulkopuolella esimerkiksi tuomalla niihin terveydenhoidon palvelut, kerhot ja nuorisotilat. Kylille voisi antaa oman markkinointibudjetin, minkä kyläyhdistykset voisivat käyttää haluamallaan tavalla. Kyläläisten ääntä pitää kuunnella, vuoropuhelu on tärkeää virkamiesten, kylien asukkaiden ja poliittisten päättäjien välillä. Kylärakenneohjelma epäonnistui hyvän prosessin jälkeen siinä, ettei ohjelmaa lähdetty aktiivisesti toteuttamaan.

Tuleva saaristo-ohjelma voi tuoda uutta näkökulmaa, mutta ohjelma ei ole sitova. Sen on oltava asukaslähtöinen, perustuttava asukkaiden elämään, alueiden mahdollisuuksiin, eikä konsulttivetoiseen ylhäältä alas- suunnitteluun.

Etätyö, monipaikkaisuus ja hyvien digitaalisten yhteyksien tuonti saaristoon antavat mahdollisuuksia kehittää saaristoa uudella tavalla. Kylillä on yhdistyksiä ja yhteisöllistä toimintaa.

Panelistien markkinasloganit omille kylilleen (sloganit osin jo käytössä):

Kulloossa on hyvä asua ja yrittää

Pellinki tree sex fem 365 eli joka päivä ympäri vuoden

Etelän palveluille rauha, Epoon koululle koulurauha

Kerkkoossa on hyvä elää arkea

Pohjoisessa on poweria


Porvoon kylien ja saariston elinvoima

Epoon koulun kohtaloa ollaan ratkaisemassa tänään 14.12.2022 Porvoon kaupungin valtuustossa. Minusta kyseessä pitäisi olla kokonaistarkastel...