sunnuntai 22. marraskuuta 2020

”Koulu pilasi mun elämän”

Porvoossa on keskusteltu koulukiusaamisesta tänä syksynä. Itse kukin esittää ratkaisua ongelmaan, mikä on toisaalta helppo, toisaalta ei. Yhtä ratkaisua ei kuitenkaan ole, tilanteet ovat erilaisia, lapset ja nuoret samoin ja läsnä olevien aikuisten kyvyt ja osaaminen eri tasolla. Mutta aina voi oppia hallitsemaan tilanteita.

Minä haluan viestiä sitä, että väkivaltaiseen käytökseen ja kiusaamiseen pitää puuttua jo varhaiskasvatuksessa.

Kirjoitin Uusimaa- lehdessä julkaistun kirjoituksen aiheesta.

Olen joskus kuullut tuon lausahduksen, ”Koulu pilasi mun elämän”, nuoren henkilön suusta. Monivuotinen kiusaaminen, lievä väkivaltakin, mitätöinti, ivaaminen jättivät jälkensä. Vasta muutaman vuoden terapian jälkeen alkoi koulusta löytyä hyvääkin sanottavaa.

Jotkut ottavat kiusaamisen ja ivaamisen eri tavalla kuin toiset. Tunnen nuorukaisen, jonka nyrkki heilahti siinä vaiheessa, kun ärsytyskynnys ylittyi. Mutta ivailu loppui siihen. Tunnen toisen, joka suri itsekseen, itki, koteloi surunsa ja kärsi. Kiusattuja molemmat. Ratkaisivat vain eri tavalla tilanteen.

Joskus luokan häirikkö on juuri se, jota sosiaalisesti lahjakkaammat kiusaa, ja kiusattu reagoi häiriköimällä. Koulusta lintsaaminen ei aina johdu kodista, missä ei välitetä. Tiedän tapauksia, missä on tehty lintsaamisen takia lastensuojeluilmoitus, vaikka syy on koulussa. Koulussa ja opettajissa, jotka eivät usko, että joka ikinen päivä, joka ikinen välitunti, luokan kingi tönäisee oppitunnin jälkeen heikomman toverinsa päin naulakkoa.

Lapsia ja nuoria pitää kuulla ja kuunnella. Pitää ottaa tarinat aidosti tosissaan, ilman ennakkoasenteita, ilman valmista näkemystä. Pitää selvittää mistä on kyse, heti, samana päivänä, ei viikon tai kuukauden päästä.

Mirja Suhonen, Porvoo
Työyhteisösovittelun erityisosaaja

perjantai 16. lokakuuta 2020

Irtisanomis- vai yhteistoimintalaki?


Uutinen UPM:n Kaipolan ja Stora Enson Ruotsissa sijaitsevan Hylten paperitehtaan lopettamisesta pysäyttää. Kaipolassa päättyy kaikkiaan 448 työtehtävää, joista 20 tehtävää siirtyy Jämsänkoskelle UPM Speciality Papers -liiketoiminta-alueelle (Lähde: Print&Media).

Yhteistoimintalain edellyttämät neuvottelut on käyty. Lopputulos vastannee ennalta päätettyä, eli tehtaat suljetaan. Saattaa olla, että joillain keinoin on pehmennetty työsuhteiden päättymisestä aiheutuvaa tuskaa, en tiedä siitä enempää. Mutta työt päättyvät isolta määrältä ammattilaisia ja mahdollisesti monen tulevaisuutta on pysyvä työttömyys. Myös verotuloihin seuraa notkahdus, mikä ei ainakaan auta hyvinvointivaltion ylläpitoa.

Sanomalehtipaperin tuotanto putoaa 12 % Euroopassa. Printtimedia kutistuu, se on tiedossa ja sitä myötä paperin menekki hiipuu. Mutta voisiko näitä tilanteita ennakoida, ja kehittää muuta prosessiteollisuutta näihin tiloihin, missä on valmista infraa? Innovaatioita on kehitetty painetusta pellosta uudenlaisiin kuitukankaisiin. Tilaa olisi, työvoimaa myös ja varmasti koulutusta saataisiin aikaan.

Yritysten ydintoimintaa ei tosin ole kokonaisuuden pohdinta ja siinä mielessä yhteiskuntavastuu. Riittää, että oma putiikki tuottaa riittävästi, ja tässä tapauksessa lehtitietojen mukaan Kaipolan tehdas oli vähiten tuottoisa. On ilmiselvää, että yhteiskuntavastuuta on penätty, ja sen ei pitäisi ketään ärsyttää - käytännössä mm Suomen Yrittäjiä ja joitain poliitikkoja.

Tilanne ei varmaankaan muutu, ainakaan aikoihin, mutta voisiko odotellessa muuttaa irtisanomisiin liittyvät asiat yhteistoimintalaista työsopimuslakiin. Ei kuulostaisi niin karhealta kuulla menetetyistä työpaikoista käytyjen yt- neuvottelujen perusteella. Ehkä yhteistoimintakin saisi uusia ulottuvuuksia, kun kirjainlyhennelmää yt käytettäisiin jatkossa mukavammissa merkeissä.

maanantai 24. elokuuta 2020

SDP:n 46. puoluekokouksen tunnelmia

Tarkoitukseni oli kirjoittaa puoluekokouksen tapahtumia ja tunnelmia (22-24.8.2020 Tampere) lähes ajantasaisesti. Koko ajan tapahtui kuitenkin niin paljon: valiokuntatyöskentelyä, tarkkaavaista seurantaa, puhumista, mielipiteenvaihtoa, että kirjoittaminen jäi toiveen tasolle. 

Kokous on ollut rakentava, hyväntuulisia ihmisiä, tehtävään paneutuneita, innostuneita, intohimoisia tulevaisuuden tekijöitä.

Sanna Marin valittiin odotetusti puheenjohtajaksi. Kannustan häntä lämpimästi tehtävässään ja toivon, että muutkin toverit niin tekevät. Jokaiseen tehtävään ei tullut valituksia juuri se, jota odotin.

Kokonaisuus on kuitenkin hyvä, toimiva. Erityisen iloinen olen siitä, että pitkästä aikaa saimme puoluehallitukseen porvoolaisen, eli Mikko Valtosen. Aiemmin FSD:n Klaus Hellberg on ollut siinä vakanssissa. Onnea Mikolle ja tuki on. 



 Kunniajäseniä emme voineet kokouspaikalla kukittaa. Kiitoksena muistamisesta saimme kuulla pätkän
 Lauri Viidan Luominen- runosta. Hyvää ohjeistusta kaikille tulevaisuuden toimijoille ja tekijöille:


Yhä liikkuu Henki täällä.

Mitä ei voi silmin vajain
nähdä, siitä unta nähkää.
Aina uuden aamun eteen
luojankämmen tuutii tähkää.
Aina sataa tulvaveteen
lastut arkinrakentajain.
Lienet eläin taikka puu, --
kaikin soluin, sydämin
usko, tahdo jotakin,
niin se kerran tapahtuu!
Tuhat kertaa tuhat vuotta
mitään ei voi tehdä suotta.

 - Lauri Viita

perjantai 24. heinäkuuta 2020

Kyläkouluista



Valtuustopuheeni 29.1.2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Porvooseen on saatu aikaan kylärakenneohjelma vuonna 2014 valtuuston päätöksellä.
Sitä rakennettiin osallistavin menetelmin, pitkien keskustelujen ja harkinnan tuloksena.
86 rekisteriin merkitystä kylästä päädyttiin kuuden palvelukylän kehittämiseen, ja ajatukseen, että palvelukyliä ympäröivä maaseutu ja elinvoimainen saaristo kehittyvät rauhallisesti
Tuolloin todettiin, että parhaiten kuntalaisia palvellaan keskittämällä asutusta ja palveluita muutamaan kyläkeskukseen.

Voimavarat eivät riitä eikä ehkä kestävän maankäytön ja kaupunkisuunnittelun takia olekaan järkevää asuttaa jokaista hehtaaria, niemeä ja notkoa, Porvoon alueelta.

Ohjelma ei suinkaan ole vanhentunut, vaikka tätäkin on väitetty. Kaupunkisuunnittelu ei ole kvartaalitaloutta, ei vuoden tai kahdenkaan, ei edes kuuden vuoden aikajänteellä.
Kylärakenneohjelma on vuosikymmenten ohjelma.

Palvelukyliin ei aikoinaan annettu palvelutakuuta. Mielestäni Ilola on sellainen elävä kylä, että se tarvitsee koulunsa, jolla on kyläläisille suuri merkitys.

Siksi kannatan Kokoomuksen tekemää, vihreiden tukevaa esitystä kahden koulun mallista. ja tätä tukee myös selkeä enemmistä sosialidemokraattien valtuustoryhmästä.


Naiset ”miesten” töissä

HS kirjoittaa rakennusalalla toimivasta naisinsinööristä, joka on kohdannut syrjintään työssään. Etenkin vanhemmat miehet epäilevät naisen k...