Irtisanomis- vai yhteistoimintalaki?

Uutinen UPM:n Kaipolan ja Stora Enson Ruotsissa sijaitsevan Hylten paperitehtaan lopettamisesta pysäyttää. Kaipolassa päättyy kaikkiaan 448 työtehtävää, joista 20 tehtävää siirtyy Jämsänkoskelle UPM Speciality Papers -liiketoiminta-alueelle (Lähde: Print&Media).

Yhteistoimintalain edellyttämät neuvottelut on käyty. Lopputulos vastannee ennalta päätettyä, eli tehtaat suljetaan. Saattaa olla, että joillain keinoin on pehmennetty työsuhteiden päättymisestä aiheutuvaa tuskaa, en tiedä siitä enempää. Mutta työt päättyvät isolta määrältä ammattilaisia ja mahdollisesti monen tulevaisuutta on pysyvä työttömyys. Myös verotuloihin seuraa notkahdus, mikä ei ainakaan auta hyvinvointivaltion ylläpitoa.

Sanomalehtipaperin tuotanto putoaa 12 % Euroopassa. Printtimedia kutistuu, se on tiedossa ja sitä myötä paperin menekki hiipuu. Mutta voisiko näitä tilanteita ennakoida, ja kehittää muuta prosessiteollisuutta näihin tiloihin, missä on valmista infraa? Innovaatioita on kehitetty painetusta pellosta uudenlaisiin kuitukankaisiin. Tilaa olisi, työvoimaa myös ja varmasti koulutusta saataisiin aikaan.

Yritysten ydintoimintaa ei tosin ole kokonaisuuden pohdinta ja siinä mielessä yhteiskuntavastuu. Riittää, että oma putiikki tuottaa riittävästi, ja tässä tapauksessa lehtitietojen mukaan Kaipolan tehdas oli vähiten tuottoisa. On ilmiselvää, että yhteiskuntavastuuta on penätty, ja sen ei pitäisi ketään ärsyttää - käytännössä mm Suomen Yrittäjiä ja joitain poliitikkoja.

Tilanne ei varmaankaan muutu, ainakaan aikoihin, mutta voisiko odotellessa muuttaa irtisanomisiin liittyvät asiat yhteistoimintalaista työsopimuslakiin. Ei kuulostaisi niin karhealta kuulla menetetyistä työpaikoista käytyjen yt- neuvottelujen perusteella. Ehkä yhteistoimintakin saisi uusia ulottuvuuksia, kun kirjainlyhennelmää yt käytettäisiin jatkossa mukavammissa merkeissä.