sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Kirja kuuluu kaikille

Viikon lehdistöstä napattua. La aamun 30.10.- 21 HS Merkintöjä kirjoitetaan lukemisesta, kirjojen nimenomaan. Jutussa pohditaan kouluikäisten lukemisen vähyyttä.


Minä luin kansakouluiässä (heti kun sain luvan lainata kirjastosta) yleensä 12 kirjaa viikossa. Enemmänkin olisin lukenut, mutta kerralla sai lainata 4 kirjaa ja kirjasto oli auki vain 3 kertaa viikossa. Kun lasten ja nuorten kirjat oli luettu, sain 12 v iässä luvan lainata "aikuisten" kirjoja. Johan niitä kotona lueskelin, suomalaisia klassikoita oli kirjahyllyssä metreittäin. Kotikirjaston Talviot, Ahot yms. ja kirjaston venäläiset klassikot olin lukenut noin 15 v iässä.

Uskon, että kiinnostus lukemiseen tuli kotoa. Kirjahylly kiinnosti. Eipä sen puoleen, telkkari tuli lapsuuskotiini vasta ollessani 12 v ikäinen. Kontrolli oli tiukka, eikä iltamyöhään muksut katselleet telkkaria.

Kirja kuuluu kaikille -slogan lanseerattiin 1997 Viestintäalan liittokokouksessa. Arvannetko, kenen puheesta se napattiin.

maanantai 11. lokakuuta 2021

Miksi SOTE- uudistus

Varmasti jokainen on kuullut viime vuosina termin sote-uudistus. Moni ihmettelee sen tarkoitusta, sen merkitystä ihmisille ja sitäkin, mistä on kyse.

Sote- uudistus ei ole vain hallinnollinen uudistus, eikä se saa sellaiseksi jäädä.  On tarkoitus uudistaa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi. Kyse on laadun parantamisesta. Kyse on siitä, että ihmiset saavat sen avun, palvelun, turvan mitä he tarvitsevat ilman kohtuutonta odotusta ja siirtymistä luukulta toiselle.

Meille Itä-Uudenmaan alueeseen kuuluville se merkitsee käytännössä sitä, että sosiaali- ja terveyslautakunnan ja aluepelastuslaitoksen tehtävät siirtyvät alueille, mitä johtaa aluevaltuusto. Tai niin sitä voi helpoiten kuvata.

Mutta kuten mainitsin, kyseessä ei ole vain hallintorakenteiden rukkaus, vaan kokonaisuudistus, minkä tarkoitus on kaventaa terveyseroja, taata tasevertaiset palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta, integroida erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon palvelut, ja toimia aukottomasti yhteistyössä silloin, kun tarvitaan sekä sosiaalitoimen palveluita että terveyspalveluita.

Hyvinvointialueille siirtyviä julkisia palveluja ovat esimerkiksi: 

  • perusterveydenhuolto
  • erikoissairaanhoito
  • sairaalapalvelut
  • hammashoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • äitiys- ja lastenneuvolat
  • aikuissosiaalityö
  • lastensuojelu
  • vammaispalvelut
  • ikääntyneiden asumispalvelut
  • kotihoito
  • kuntoutus.

Lähipalveluiden monipuolistaminen on yksi sote- uudistukset tavoitteista. On apua tarvitsevan kannalta viisasta ja järkevää, ettei tarvitse siirtyä terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon välillä, vaan tarvitsemansa hoidon saa yhdestä paikasta. Verkkopalvelut ja siirtyvät palvelut voivat olla osa palvelukonseptia. Näin on mahdollista nopeuttaa asioiden hoitamista, eli saada oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa se apu, minkä kuntalainen tarvitsee.

Monella on tarpeita asioida terveyskeskuksessa ja sosiaalitoimistossa. Sote- keskuksissa voidaan hoitaa molemmat tarpeet samassa paikassa, on kyse tukitoimista lasten kasvatuksessa tai suvun ikäihmisen palvelutarpeen arvioinnista.

Haasteet ovat suuret, odotukset valtavat. Pelkkä innokkuus ei riitä uuden, sujuvan mallin rakentamisessa. Siksi aluevaltuustoihin tarvitaan osaamista ja kokemusta. Siksi minäkin olen ehdokkaana aluevaaleissa.

tiistai 28. syyskuuta 2021

Aluevaalit

 Aluevaalit ovat tammikuussa, 23.1.2022. Mitä se tarkoittaa? Mikä merkitys on vaaleilla?

Kirjoitan tästä aiheesta varmastikin usein, mutta nyt laitan vain kehotuksen:

lähde ehdokkaaksi ja ole mukana vaikuttamassa. Ota yhteyttä,jos ehdokkuus kiinnostaa.

Vaalien aikataulut:

  • 23.7.2021 – Vaalirahoituslain mukainen kampanja-aika alkanut
  • 6.10.2021 Uudenmaan sd- piiri vahvistaa ensimmäiset ehdokkaat
  • 31.8.2021 – Aluevaltuuston koon määräävä hyvinvointialueen asukasluvun määrityspäivämäärä
  • 3.12.2021 – Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (millä hyvinvointialueella kukin on äänioikeutettu)
  • viimeistään 14.12.2021 ennen klo 16 – Ehdokashakemusten jättäminen aluevaalilautakunnalle
  • 23.12.2021 – Aluevaalilautakunnat vahvistavat ehdokasasettelun (ehdokasnumerot)
  • 11.1.2022 – Äänioikeusrekisteri lainvoimainen
  • 11.1.2022 klo 16 – Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy
  • 12.-18.1.2022 – Ennakkoäänestys kotimaassa
  • 12.-15.1.2022 – Ennakkoäänestys ulkomailla
  • 23.1.2022 –  Vaalipäivä
  • 26.1.2022 – Aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset
  • 1.3.2022 – Valtuustot aloittavat työnsä

Katso täältä video, jossa SDP:n kansanedustaja Aki Lindén kertoo, mistä kaikesta aluevaaleissa on kyse.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Politiikassa tarvitaan kaiken ikäisiä

Kuntavaalit ovat takanapäin. Porvoossa poliittiset ryhmät ovat sopineet paikkajaosta pitkälti vaalimatematiikka käyttäen, ja puolueetkin ovat jo nimenneet ehdokkaitaan eri luottamushenkilöpaikkoihin.

Porvoon valtuustoon tuli valituksi useitakin nuoria ehdokkaita, demareistakin yksi kaksikymppinen. Nuorin ehdokkaistamme ei yltänyt valtuustopaikkaan, mutta hän kuitenkin sai luottamushenkilöpaikan toiveensa mukaisesti.

Jatkuvuuden kannalta on hyvä, että nuoria on mukana: muutenhan puolue ja sen osastot lakkaisivat olemasta ajan myötä. On kuitenkin hyvä, että jokainen ikäluokka on edustettuna. Kokemusta tarvitaan päättäjien pöydissä. On oltava tietoa päätettävistä asioista, päätöksen teon prosesseista, on osattava laaja-alaisesti arvioida päätösten vaikutukset. Tarvitaan taitoja, mitkä kehittyvät kokemuksen myötä.

Kirjoitin tiedotteen Porvoon Demarien luottamushenkilöiden valinnoista. Olkoon se tässä kirjoituksessa muistuttamassa, millä mielellä lähdimme liikkeelle vaalien 2021 jälkeen. Kävimme some- vaalit, ja se näkyy tuloksessa. Mutta se ei poista sitä, että jokainen ehdokas oli yhtä tärkeä.

Kuvassa valtuutetut Sami Ryynänen, Mikko Valtonen, Jenna Perokorpi ja tuleva suomenkielisen koulutusjaoston  jäsen Siru Nykänen.
Porvoon Demarit kannustavat nuoria mukaan politiikkaan
(julkaisu osin UM)

 Porvoon demarien nuorimmat kuntavaaliehdokkaat ovat mukana politiikan arjessa tulevalla valtuustokaudella. Valtuustopaikan saavuttanutta Vilhelmiina Eskolaa esitetään sivistyslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi. Porukan kuopusta, juuri ylioppilaaksi kirjoittanutta Siru Nykästä esitetään suomenkielisen koulutusjaoston jäseneksi hänen oman toiveensa mukaisesti. Mentorina toimii nykyinen jäsen Juha Jokinen jaoston toisena jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

- jatkuvuuden vuoksi ja erilaisten näkökulmien tuomiseksi poliittiseen keskusteluun tarvitaan erityisesti nuoria mukaan. Heillä on tuoreimmat käsitykset ja kokemukset koulumaailmasta, ja myös hyviä kehittämisehdotuksia, toteaa kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mirja Suhonen tyytyväisenä nuorimpien ehdokkaiden paikkavalinnoista.

- keskeisille lautakuntapaikoille olemme saaneet osaavia ja laajakatseisia luottamushenkilöitä. Kaupunkikehityslautakunnassa jatkaa konkari Riitta Ahola seuranaan uusi valtuutettu Mika Laurila. Sivistyslautakunnassa Marianne Korpi edustaa jatkuvuutta ja vankkaa osaamista valtuustouraa aloittelevan Vilhelmiina Eskolan rinnalla.

Sosiaali- ja terveyslautakuntaan esitetään monipuolisia osaajia Jan Nyströmiä ja puheenjohtajaksi Jenna Perokorpea, molemmat uusia kuntapäättäjiä. Rakennus- ja ympäristölautakuntaan on ehdolla nykyinen lautakunnan jäsen Petri Pasanen ja aiemmin lautakunnassa ollut Mirja Suhonen, jota esitetään liikelaitos Kuninkaantien työterveyden johtokunnan puheenjohtajaksi. Ruotsikieliseen koulutusjaostoon on ehdolla Tolkkisten vanhempainyhdistyksen toiminnasta ja nuorten urheiluharrastuksista tuttu Ulrika Korpinen.

Liikelaiton tilapalveluiden johtokuntaa luotsaamaan esitetään Marko Piiraista ja Careerian hallituksen puheenjohtajaksi Mikko Valtosta. Uudenmaanliiton maakuntavaltuustoon esitetään Anette Karlssonia ja varalle Sami Ryynästä.

Kaupunginvaltuusto kokoontuu näiltä näkymin 18.8.2021 päättämään virallisesti Porvoon  luottamushenkilöpaikoista.




lauantai 12. kesäkuuta 2021

Äänestämällä voit vaikuttaa

Kuntavaalien 2021 varsinainen vaalipäivä on tätä kirjoittaessa huomenna eli sunnuntaina 13.6.2021. Perinteisesti sunnuntaina menemme äänestämään, ellemme ole äänestäneet ennakkoon.

Itselleni äänestäminen on tärkeää. Niin tärkeää, että äänestän varmuuden vuoksi ennakkoon siltä varalta, että sairastun tai vaikka liukastun kadulla varsinaisena vaalipäivänä, ja en pääse vaalipaikalle. 

Vaikuttaa voi monella tavalla: erilaisten yhdistysten kautta, kirjoittamalla lehtiin, somettamalla. Demokratiamme kulmakivi on suora vaikuttaminen ja edustuksellinen demokratia. Äänestämme edustajamme kunnanvaltuustoihin ja eduskuntaan. Vaalien jälkeen voimme pitää yhteyttä joko ehdokkaaseen, jota tuimme tai jota äänestimme vaaleissa. Voimme olla yhteydessä myös ehdokkaan taustajoukkoihin, kuten poliittiseen yhdistykseen. Ja voimme olla yhteydessä myös muiden puolueiden päättäjiin ja näin pitää poliittista keskustelua yllä ja vaikuttaa.

Osallisuus, sen edistäminen on nykyisen kuntalain mukaan kunnan tehtävä. Työpajat, yleisötilaisuudet, kyselyt ovat osa osallisuutta. Myös yhdistykseen kuuluminen ja niiden järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen. Myös osallistava budjetointi on osa vaikutustyötä, missä esimerkiksi kaupunginosittain tai kylittäin voidaan päättää kehittämiskohteista tai hankinnoista.

Eniten huolissani olen niiden äänen kuulumisesta, jotka eivät pääse tilaisuuksiin, eivät someta. eivät hallitse nettiä. Päättäjillä pitää olla herkkyyttä ottaa huomioon myös näiden hiljaisten ihmisten tarpeet ja toiveet. Ihmisten tarpeiden ymmärtämisessä ja kuulemissa punnitaan päättäjän moraali. 

Sunnuntai on Sinun päiväsi vaikuttaa. Älä jätä sitä mahdollisuutta väliin.

lauantai 5. kesäkuuta 2021

Oppivelvollisuuden nosto 18 vuoden ikään saakka

Maailma muuttuu, vaikka usko meinaa välillä hiipua. Tein vuonna 2008 kuntalaisaloitteen kymppiluokan perustasmisesta Porvooseen. 

On hienoa huomata, että oikeiden asioiden parissa olen toiminut. Surullista on se, että ei olla pantu toimeksi asioissa, missä on parantamisen varaa.

Alla kirjoitukseni aiheesta vuodelta 2008

Aloite kymppiluokasta tyrmättiin: kuinka moni lilluu välimaastossa?

17.10.2008

Tein aloitteen kymppiluokan perustamisesta suomenkieliseen koulutoimeen. Hämmästyksekseni aloite tyrmättiin.

Koulutoimenjohtaja Mauno Väänäsen sanoman mukaan tarvetta kymppiluokalle ei ole, ja hän viittaa Amistossa olevaan Amiysi- toimintaan ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaan pienryhmään Amistossa.

Tein aloitteeni tietoisena näistä toimista, mitä sinänsä ovat hyvänsuuntaisia. Mutta väliin putoaa edelleen joukko nuoria, joille uranvalinta, ylipäätään koulutukseen hakeutuminen ei ole itsestäänselvyys. He eivät ole kypsiä Amiysin toimintaan, se tulee heille liian aikaisin ja ei ole lainkaan selvää, että he olisivat kiinnostuneita Amistostakaan. Joukkoon kuulunee erilaisia nuoria, erityistä tukea tarvitsevia, myös hyvin lahjakkaita väliiinputoajia.

Suomenkielisessä koulutustoimessa ei ole edes laskettu, kuinka monta lasta tai nuorta lilluu välimaastossa peruskoulun jälkeisessä ajassa. Suomalaista hyvinvointia? Ruotsinkielisellä puolella asia on ymmärretty, ja siellä toimii kymppiluokkka ruotsinkielisen kansanopiston yhteydessä, samoin ysiluokkaa käyville on käynnistynyt JOPO- hanke (Joustava perusopetus), mihin suomenkielisellä puolella ei kuulemani mukaan löytynyt 50 000 euron rahoitusta. Liekö totta? Ihailen ruotsalaista huolenpitokultuuria, ja häpeän suomenkielisten välinpitämättömyyttä.

Lähin kymppiluokka lienee Järvenpäässä, ja minusta sinne ei voida 15 - 16- vuotista laittaa yksikseen opiskelemaan, eivätkä eniten tukea tarvitsevat missään nimessä kuulu kodin ulkopuolelle kovinkaan kauaksi, ja tokkopa heitä sinne saisikaan, ainakaan kaikkia.

Olisin laittanut tämän viestin sivistyslautakunnan ja suomenkileisen koultusjaoston kaikille jäsenille, mutta sähköpostisoitteita ei ollut netissä, miksiköhän? Ei ainakaan helpotu kuntalaisten yhteydenotot näin teitotekniikan aikakaudella.

Hyvät lautakunnan jäsenet käyttäkää otto-oikeutta ja laittakaa asia kuntoon ennen budjetin lukkoon lyömistä.

Kirjoitus julkaistiin Uusimaan Sana on vapaa- palstalle 17.10.2008.

Kirja kuuluu kaikille

Viikon lehdistöstä napattua. La aamun 30.10.- 21 HS Merkintöjä kirjoitetaan lukemisesta, kirjojen nimenomaan. Jutussa pohditaan kouluikäiste...