tiistai 18. tammikuuta 2022

Kouluterveydenhoito parasta ennalta ehkäisevää työtä

Sote- uudistuksessa oppilashuolto siirtyy hyvinvointialueilla hoidettavaksi. Oppilashuolto, eli kouluterveydenhuolto, psykologit, kuraattorit jne, on tarkoitus toteuttaa ennalta ehkäisevänä opiskeluhuoltona. Tämä tarkoittaa, että ongelmiin pitää puuttua ajoissa, olipa kyse fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista tekijöistä.

Kouluterveydenhoito on tyypillinen palvelu, minkä pitää pysyä lähipalveluna. Resurssipulaa on ollut useilla alueilla, myös Porvoossa, ja jatkossa onkin huolehdittava koululaisten ja opiskelijoiden terveydenhuollosta aiempaa paremmin. Saumaton yhteistyö koulujen ja hyvinvointialueen toimijoiden välillä on avainasemassa.

Usein puhutaan siitä, että ennalta ehkäisevä työ jää jatkossa kuntien vastuulle. Kouluterveydenhuollossa painopiste tulee jatkossakin olemaan ennakoivassa ja ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa. Tällaista ennalta ehkäisevää toimintaa ovat mm oppilaiden määräaikaiset terveystarkastukset ja mahdollisuus terveydenhoitajan, psykologin ja kuraattorin tapaamiseen ilman viivytystä.

Kouluissa kiusaaminen on yksi pahoinvointia aiheuttava tekijä, ja se haittaa myös oppimista. Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen on yksi oppilashuollon tehtävistä. Riittävät resurssit ja toimivat käytännöt työtavoissa varmistavat, että yhteiskuntamme tulevaisuus, lapset ja nuoret, voivat hyvin. Ja että heistä kasvaa itseensä luottavia, vastuullisia aikuisia, tulevaisuuden rakentajia.

Marko Piirainen, johtaja, SAK, SDP
Jaakko Jalonen, perhehoitaja, SDP
Mirja Suhonen, kasvatustieteen maisteri, SDP
Julkaistu Uusimaan vaalikynässä tammikuussa 2022.

maanantai 10. tammikuuta 2022

Matalan kynnyksen palvelusta kynnys kokonaan pois!

Mielenterveyspalveluissa on kovaa kysyntää matalan kynnyksen palveluille, mutta asia on niin tärkeä, ettei siinä saisi olla kynnystä laisinkaan. Mielenterveyden häiriöissä on tärkeää saada apua niin nopeasti kuin mahdollista. On ehkäistävä ongelmien syntymistä.  On oltava mahdollisuus apuun ennen kuin mahdollinen sairaus puhkeaa.

Mielenterveyden hoidossa tulee olla kaikki keinot käytössä; auttavapuhelin, chattipalvelu, digivastaanotto, walk in ja jopa osastohoito. Mitä nopeammin pääsee hoidon piiriin sitä parempi ennuste. Usein hoito auttaa myös työkyvyn säilyttämiseen ja on siten työnantajallekin edullisempaa antaa tunti keskusteluapua viikossa kuin viikon sairasloma.

Me allekirjoittaneet olemme valmiita työskentelemään mielenterveyspalveluiden monipuolistamiseksi ja jopa sen matalankin kynnyksen poistamiseksi.


Osaamista ja kokemusta ehdokkaat

Jaakko Jalonen #235
perhehoitaja

Marko Piirainen #263
johtaja

Mirja Suhonen #268
sopimusasiantuntija, KM

Julkaistu Uusimaassa Vaalikynä- palstalla 10.1.2022

tiistai 7. joulukuuta 2021

Yrittäjyyskasvatus koulutusajattelussa

Blogi- kirjoitukseni, julkaidtu Tekijä- lehdessä 30.11.2021.
 

Mirja Suhonen: Yrittäjyyskasvatus koulutusajattelussa

teollisuusliitto

Suomalaiseen koulutuskeskusteluun yrittäjyyskasvatus tuli 1980-luvulla. Opetussuunnitelmissa sitä alettiin toteuttaa etenkin 2000-luvulla niin varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa kuin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

Taustalla yrittäjyyskasvatuksessa ovat eurooppalaiset talouskasvua ja kilpailukykyä korostavat linjaukset. Ajatellaan, että koulutuksen tulee edistää yrittäjyyttä, vahvistaa yrittäjyystaitoja luomalla tietoisuutta yrittäjän uravaihtoehdoista ja luomalla oikeaa ajatustapaa yritteliäisyyttä kohtaan.

Opetushallitus on pyrkinyt edistämään yrittäjyyskasvatusta 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Havaitsin tämän aloitettuani aikuiskasvatustieteen opinnot 1990-luvun alussa hieman hämmästellen. Käsitykseni mukaan ajatukset eivät niinkään olleet opetusalan ammattilaisten tuottamia kuin lähtöisin sen aikaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta, missä korostettiin uusliberalistista ajattelua ja kilpailuhenkisyyttä.

Yrittäjyyskasvatusta olen seurannut myös omien lasteni koulupolkujen kautta ja toimiessani Opetushallituksen alaisessa Viestintäalan koulutustoiminnassa. Korostin siellä ammatillisen osaamisen tärkeyttä etenkin perus- ja ammattiopinnoissa yrittäjyyskasvatuksen edellä, mihin liittyy myös ideologinen näkökulma, puhutaan siitä tai ei.

Kysymys kuuluu, minkä käsitteen alla kasvatetaan ja koulutetaan lapsiamme ja nuoriamme?

Mielessäni yhdistän yrittäjyyskasvatuksen ja sisäisen yrittäjyyden lanseeraamisen jatkumona Vapaan koulutuksen tukisäätiön (VAKT) toiminnalle. Elinkeinoelämän rahoittaman säätiön tarkoitus oli estää peruskoulun tuloa tasavertaisena opinahjona perusteena muun muassa, että ”tasa-arvoinen koulutus johtaa sekä henkiseen että aineelliseen kilpailukyvyttömyyteen”.

Ollaanpa VAKT:n toiminnasta ja sen vaikutuksista mitä mieltä tahansa, niin kaukana oli avoimuus ja läpinäkyvyys säätiön vaikuttamistyöstä. Mukana olleet eivät kuitenkaan jälkikäteen ole kiistäneet toimintaansa, vaikka siihen liittyi esimerkiksi mustien listojen tekemistä yliopistolliseen opettajainkoulutukseen pyrkivistä.

Opetushallitus on linjannut tavoitteissaan sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden sisältymisen opetussuunnitelmiin. Samanaikaisesti on tarpeellista yhteiskunnallisten aineiden opetusta vähennetty. Toki käsitys ihmisestä taloudellisesti autonomisena oman elämänsä hallitsijana on aina ollut osa koulutusajatteluamme.

Kysymys kuuluu, minkä käsitteen alla kasvatetaan ja koulutetaan lapsiamme ja nuoriamme, että perusopetuslain tavoite ihmisyydestä, sivistyksestä, tasa-arvosta ja demokratiasta toteutuu lain tarkoittamalla tavalla, eli perusopetussuunnitelman perusteiden (2014) sanoin: Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.

MIRJA SUHONEN
Teollisuusliiton sopimusasiantuntija

sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Kirja kuuluu kaikille

Viikon lehdistöstä napattua. La aamun 30.10.- 21 HS Merkintöjä kirjoitetaan lukemisesta, kirjojen nimenomaan. Jutussa pohditaan kouluikäisten lukemisen vähyyttä.


Minä luin kansakouluiässä (heti kun sain luvan lainata kirjastosta) yleensä 12 kirjaa viikossa. Enemmänkin olisin lukenut, mutta kerralla sai lainata 4 kirjaa ja kirjasto oli auki vain 3 kertaa viikossa. Kun lasten ja nuorten kirjat oli luettu, sain 12 v iässä luvan lainata "aikuisten" kirjoja. Johan niitä kotona lueskelin, suomalaisia klassikoita oli kirjahyllyssä metreittäin. Kotikirjaston Talviot, Ahot yms. ja kirjaston venäläiset klassikot olin lukenut noin 15 v iässä.

Uskon, että kiinnostus lukemiseen tuli kotoa. Kirjahylly kiinnosti. Eipä sen puoleen, telkkari tuli lapsuuskotiini vasta ollessani 12 v ikäinen. Kontrolli oli tiukka, eikä iltamyöhään muksut katselleet telkkaria.

Kirja kuuluu kaikille -slogan lanseerattiin 1997 Viestintäalan liittokokouksessa. Arvannetko, kenen puheesta se napattiin.

maanantai 11. lokakuuta 2021

Miksi SOTE- uudistus

Varmasti jokainen on kuullut viime vuosina termin sote-uudistus. Moni ihmettelee sen tarkoitusta, sen merkitystä ihmisille ja sitäkin, mistä on kyse.

Sote- uudistus ei ole vain hallinnollinen uudistus, eikä se saa sellaiseksi jäädä.  On tarkoitus uudistaa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi. Kyse on laadun parantamisesta. Kyse on siitä, että ihmiset saavat sen avun, palvelun, turvan mitä he tarvitsevat ilman kohtuutonta odotusta ja siirtymistä luukulta toiselle.

Meille Itä-Uudenmaan alueeseen kuuluville se merkitsee käytännössä sitä, että sosiaali- ja terveyslautakunnan ja aluepelastuslaitoksen tehtävät siirtyvät alueille, mitä johtaa aluevaltuusto. Tai niin sitä voi helpoiten kuvata.

Mutta kuten mainitsin, kyseessä ei ole vain hallintorakenteiden rukkaus, vaan kokonaisuudistus, minkä tarkoitus on kaventaa terveyseroja, taata tasevertaiset palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta, integroida erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon palvelut, ja toimia aukottomasti yhteistyössä silloin, kun tarvitaan sekä sosiaalitoimen palveluita että terveyspalveluita.

Hyvinvointialueille siirtyviä julkisia palveluja ovat esimerkiksi: 

  • perusterveydenhuolto
  • erikoissairaanhoito
  • sairaalapalvelut
  • hammashoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • äitiys- ja lastenneuvolat
  • aikuissosiaalityö
  • lastensuojelu
  • vammaispalvelut
  • ikääntyneiden asumispalvelut
  • kotihoito
  • kuntoutus.

Lähipalveluiden monipuolistaminen on yksi sote- uudistukset tavoitteista. On apua tarvitsevan kannalta viisasta ja järkevää, ettei tarvitse siirtyä terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon välillä, vaan tarvitsemansa hoidon saa yhdestä paikasta. Verkkopalvelut ja siirtyvät palvelut voivat olla osa palvelukonseptia. Näin on mahdollista nopeuttaa asioiden hoitamista, eli saada oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa se apu, minkä kuntalainen tarvitsee.

Monella on tarpeita asioida terveyskeskuksessa ja sosiaalitoimistossa. Sote- keskuksissa voidaan hoitaa molemmat tarpeet samassa paikassa, on kyse tukitoimista lasten kasvatuksessa tai suvun ikäihmisen palvelutarpeen arvioinnista.

Haasteet ovat suuret, odotukset valtavat. Pelkkä innokkuus ei riitä uuden, sujuvan mallin rakentamisessa. Siksi aluevaltuustoihin tarvitaan osaamista ja kokemusta. Siksi minäkin olen ehdokkaana aluevaaleissa.

tiistai 28. syyskuuta 2021

Aluevaalit

 Aluevaalit ovat tammikuussa, 23.1.2022. Mitä se tarkoittaa? Mikä merkitys on vaaleilla?

Kirjoitan tästä aiheesta varmastikin usein, mutta nyt laitan vain kehotuksen:

lähde ehdokkaaksi ja ole mukana vaikuttamassa. Ota yhteyttä,jos ehdokkuus kiinnostaa.

Vaalien aikataulut:

  • 23.7.2021 – Vaalirahoituslain mukainen kampanja-aika alkanut
  • 6.10.2021 Uudenmaan sd- piiri vahvistaa ensimmäiset ehdokkaat
  • 31.8.2021 – Aluevaltuuston koon määräävä hyvinvointialueen asukasluvun määrityspäivämäärä
  • 3.12.2021 – Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (millä hyvinvointialueella kukin on äänioikeutettu)
  • viimeistään 14.12.2021 ennen klo 16 – Ehdokashakemusten jättäminen aluevaalilautakunnalle
  • 23.12.2021 – Aluevaalilautakunnat vahvistavat ehdokasasettelun (ehdokasnumerot)
  • 11.1.2022 – Äänioikeusrekisteri lainvoimainen
  • 11.1.2022 klo 16 – Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy
  • 12.-18.1.2022 – Ennakkoäänestys kotimaassa
  • 12.-15.1.2022 – Ennakkoäänestys ulkomailla
  • 23.1.2022 –  Vaalipäivä
  • 26.1.2022 – Aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset
  • 1.3.2022 – Valtuustot aloittavat työnsä

Katso täältä video, jossa SDP:n kansanedustaja Aki Lindén kertoo, mistä kaikesta aluevaaleissa on kyse.

Kouluterveydenhoito parasta ennalta ehkäisevää työtä

Sote- uudistuksessa oppilashuolto siirtyy hyvinvointialueilla hoidettavaksi. Oppilashuolto, eli kouluterveydenhuolto, psykologit, kuraattori...