Onnistuuko koulu tehtävässään

 

• 👉Mielenkiintoinen artikkeli Hesarissa tänään 3.9.2025 Apollon koulun Montessori- pedagogiikkaan perustuvasta yläkoulusta. 

• 

  👉Yksi ideoista on: tekemällä oppii. Siksi oppilaat mm siivoavat luokkansa itse, tekevät käytännön töitä ja myös opiskelevat haluamassaan järjestyksessä. 

• 👉Perehdyin jonkin verran yliopistoaikoinani useisiin vaihtoehtopedagogiikkoihin. Freinet- pedagogiikka on myös kiinnostava. 

• 👉Perheessäni yhtenä periaatteena oli, että lapset osallistuvat yhteiseen tekemiseen ja että tarkoitus on, että he kasvavat aikuisten maailmaan osallistumalla vaikkapa kodin töihin. Saattoi tosin käydä, että jossain vaiheessa lähivanhempana uupumus yllätti, ja perinteisesti tein itse liikaa. Pienet lapsethan osallistuvat innokkaasti kodin askareisiin, ja kullekin ikätason mukaan tehtäviä voidaan antaa. 

• 💁Pari tapausta on jäänyt mieleeni. Taloyhtiömme pihalla pikku tyttö halusi kastella pihan kasveja. Annoin hänelle vesikannun, ja neuvoin, mihin vettä voi lorottaa. Lapsukaisen mummo tuohtui tästä - on kuulemma aikuisten töitä, ei lasten kuulu tehdä. Samalla pilasi lapsen ilon olla osallinen. 

• 👌Some- maailmassa jollain palstalla kirjoitin lapsistani, jotka joissain ikävaiheissa tekivät kotona yhteisiä kotitöitä, samoin omasta lapsuudestani. Eräs lukija tuohtui tästä, ja valisti minua, että lapsityövoimaa ei saa käyttää. Kysynpä vain, mihin tämä maailma on menossa. 

• 👏Hesarista osui silmiini artikkeli, jossa jenkkiproffa väitti, että koulussa opitaan vain vähän ja vapaasti siteeraten: itse asiassa koulu pilaa lasten mielenterveyden. (8.8.2024: Leikki opettaa paremmin kuin koulu. Professori Peter Grayn mukaan koulu aiheuttaa lapsille ja nuorille valtavasti stressiä. Se epäonnistuu tärkeimmässä tehtävässään: opettamisessa).  

• 👵Omia kouluaikoja muistellessa: koulussa oli useimmiten tylsää, tein kaikkea muuta kuin opiskelin, olin usein jälki-istunnossa. Pärjäsin tosin suhteellisen hyvin joissain aineissa, joten tarkkaamattomuus ja kaikenlainen oheistoiminta ei ollut vahingollista.  

• 👉👉Nykykoulun tilannetta seuraavana: pitäisikö koulun ottaa askelia johonkin nykyisestä poikkeavaan suuntaan, antaa tilaa enemmän asioille, joita professori Gray korostaa.  Yhä useampi oppilas tarvitsee erityistä tukea, yhä enemmän kaivataan psykologeja kouluihin. Mitäpä, jos järjestelmässä on perustavanlaatuista vikaa, ja sitä pitäisi oleellisesti muuttaa.

”Koulu pilasi mun elämän”

Porvoossa on keskusteltu koulukiusaamisesta tänä syksynä. Itse kukin esittää ratkaisua ongelmaan, mikä on toisaalta helppo, toisaalta ei. Yhtä ratkaisua ei kuitenkaan ole, tilanteet ovat erilaisia, lapset ja nuoret samoin ja läsnä olevien aikuisten kyvyt ja osaaminen eri tasolla. Mutta aina voi oppia hallitsemaan tilanteita.

Minä haluan viestiä sitä, että väkivaltaiseen käytökseen ja kiusaamiseen pitää puuttua jo varhaiskasvatuksessa.

Kirjoitin Uusimaa- lehdessä julkaistun kirjoituksen aiheesta.

Olen joskus kuullut tuon lausahduksen, ”Koulu pilasi mun elämän”, nuoren henkilön suusta. Monivuotinen kiusaaminen, lievä väkivaltakin, mitätöinti, ivaaminen jättivät jälkensä. Vasta muutaman vuoden terapian jälkeen alkoi koulusta löytyä hyvääkin sanottavaa.

Jotkut ottavat kiusaamisen ja ivaamisen eri tavalla kuin toiset. Tunnen nuorukaisen, jonka nyrkki heilahti siinä vaiheessa, kun ärsytyskynnys ylittyi. Mutta ivailu loppui siihen. Tunnen toisen, joka suri itsekseen, itki, koteloi surunsa ja kärsi. Kiusattuja molemmat. Ratkaisivat vain eri tavalla tilanteen.

Joskus luokan häirikkö on juuri se, jota sosiaalisesti lahjakkaammat kiusaa, ja kiusattu reagoi häiriköimällä. Koulusta lintsaaminen ei aina johdu kodista, missä ei välitetä. Tiedän tapauksia, missä on tehty lintsaamisen takia lastensuojeluilmoitus, vaikka syy on koulussa. Koulussa ja opettajissa, jotka eivät usko, että joka ikinen päivä, joka ikinen välitunti, luokan kingi tönäisee oppitunnin jälkeen heikomman toverinsa päin naulakkoa.

Lapsia ja nuoria pitää kuulla ja kuunnella. Pitää ottaa tarinat aidosti tosissaan, ilman ennakkoasenteita, ilman valmista näkemystä. Pitää selvittää mistä on kyse, heti, samana päivänä, ei viikon tai kuukauden päästä.

Mirja Suhonen, Porvoo
Työyhteisösovittelun erityisosaaja