sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Kirja kuuluu kaikille

Viikon lehdistöstä napattua. La aamun 30.10.- 21 HS Merkintöjä kirjoitetaan lukemisesta, kirjojen nimenomaan. Jutussa pohditaan kouluikäisten lukemisen vähyyttä.


Minä luin kansakouluiässä (heti kun sain luvan lainata kirjastosta) yleensä 12 kirjaa viikossa. Enemmänkin olisin lukenut, mutta kerralla sai lainata 4 kirjaa ja kirjasto oli auki vain 3 kertaa viikossa. Kun lasten ja nuorten kirjat oli luettu, sain 12 v iässä luvan lainata "aikuisten" kirjoja. Johan niitä kotona lueskelin, suomalaisia klassikoita oli kirjahyllyssä metreittäin. Kotikirjaston Talviot, Ahot yms. ja kirjaston venäläiset klassikot olin lukenut noin 15 v iässä.

Uskon, että kiinnostus lukemiseen tuli kotoa. Kirjahylly kiinnosti. Eipä sen puoleen, telkkari tuli lapsuuskotiini vasta ollessani 12 v ikäinen. Kontrolli oli tiukka, eikä iltamyöhään muksut katselleet telkkaria.

Kirja kuuluu kaikille -slogan lanseerattiin 1997 Viestintäalan liittokokouksessa. Arvannetko, kenen puheesta se napattiin.

maanantai 11. lokakuuta 2021

Miksi SOTE- uudistus

Varmasti jokainen on kuullut viime vuosina termin sote-uudistus. Moni ihmettelee sen tarkoitusta, sen merkitystä ihmisille ja sitäkin, mistä on kyse.

Sote- uudistus ei ole vain hallinnollinen uudistus, eikä se saa sellaiseksi jäädä.  On tarkoitus uudistaa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi. Kyse on laadun parantamisesta. Kyse on siitä, että ihmiset saavat sen avun, palvelun, turvan mitä he tarvitsevat ilman kohtuutonta odotusta ja siirtymistä luukulta toiselle.

Meille Itä-Uudenmaan alueeseen kuuluville se merkitsee käytännössä sitä, että sosiaali- ja terveyslautakunnan ja aluepelastuslaitoksen tehtävät siirtyvät alueille, mitä johtaa aluevaltuusto. Tai niin sitä voi helpoiten kuvata.

Mutta kuten mainitsin, kyseessä ei ole vain hallintorakenteiden rukkaus, vaan kokonaisuudistus, minkä tarkoitus on kaventaa terveyseroja, taata tasevertaiset palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta, integroida erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon palvelut, ja toimia aukottomasti yhteistyössä silloin, kun tarvitaan sekä sosiaalitoimen palveluita että terveyspalveluita.

Hyvinvointialueille siirtyviä julkisia palveluja ovat esimerkiksi: 

  • perusterveydenhuolto
  • erikoissairaanhoito
  • sairaalapalvelut
  • hammashoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • äitiys- ja lastenneuvolat
  • aikuissosiaalityö
  • lastensuojelu
  • vammaispalvelut
  • ikääntyneiden asumispalvelut
  • kotihoito
  • kuntoutus.

Lähipalveluiden monipuolistaminen on yksi sote- uudistukset tavoitteista. On apua tarvitsevan kannalta viisasta ja järkevää, ettei tarvitse siirtyä terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon välillä, vaan tarvitsemansa hoidon saa yhdestä paikasta. Verkkopalvelut ja siirtyvät palvelut voivat olla osa palvelukonseptia. Näin on mahdollista nopeuttaa asioiden hoitamista, eli saada oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa se apu, minkä kuntalainen tarvitsee.

Monella on tarpeita asioida terveyskeskuksessa ja sosiaalitoimistossa. Sote- keskuksissa voidaan hoitaa molemmat tarpeet samassa paikassa, on kyse tukitoimista lasten kasvatuksessa tai suvun ikäihmisen palvelutarpeen arvioinnista.

Haasteet ovat suuret, odotukset valtavat. Pelkkä innokkuus ei riitä uuden, sujuvan mallin rakentamisessa. Siksi aluevaltuustoihin tarvitaan osaamista ja kokemusta. Siksi minäkin olen ehdokkaana aluevaaleissa.

Hävikkiruuan jakelussa häirintää

 Pitkästä aikaa kirjoitan tähän blogiini. Laitan tänne kirjoitukseni facebookissa. Kirjoitus käsittelee useiden viikkojen ajan käytyä keskus...