Muistisairaudet lisääntyvät ihmisten ikääntyessä. Tämä lisää terveydenhoidon kustannuksia ja mikä tärkeintä, huonontaa elämänlaatua. Porvoossakin ikäpyramidi lähentelee kärjellään olevaa kolmiota, mikä merkitsee muistisairauksien lisääntymistä. Siksipä on syytä tehdä toimia, millä ehkäistään sairastumisia ja toimintakyvyn alenemisia.
Olen kuullut sanottavan, että Suomessa dementian kuvitellaan
hoituvan sairaalassa makaamalla. Tätä kielikuvaa, ja kenties osaa todellisuuden
kuvauksesta on viljelty eläkeikäisten joukoissa. Näin etenkin, kun maamme
vanhusten viimeisten vuosien ja vuosikymmenten elämistä on verrattu ns.
Hollannin malliin dementiakylineen ja erilaisine tapoineen järjestää
ikäihmisten asuminen.
Arvelen, että jokaisen ns. maalaisjärkikin sen sanoo, mutta
on tutkimuksin todennettua tietoa vilkkaan sosiaalisen elämän vaikutuksesta
ihmisten hyvinvointiin ja jopa muistisairauksien ehkäisyyn. Viimeisin silmiini
sattunut tutkimus paljastaa, että muistissairauden alkua voi lykätä jopa
viidellä vuodella, kun sosiaalinen elämä on vilkasta.
Aktiivinen sosiaalinen elämä voi tarkoittaa vaikka bingon
pelaamista, ihmisten tapaamista, erilaisia harrastuksia, yhdistyksissä
toimimista, kohtaamisia keskustelun ja kahvittelunkin merkeissä. Siksipä on
tarpeen, että kaupungissamme on riittävästi maksuttomia kokoontumistiloja eri
puolilla kaupunkia.
![]() |
Kuva Stensbölestä Luonnonkukkien päivänretkeltä vuosi sitten. |
Siksipä on viisasta, että kokoontumistiloja on jatkossakin olemassa. Kannattaa ottaa huomioon terveysvaikutukset ja myös kasvavat menot terveydenhuollossa, jos ihmisiltä vähenee mahdollisuus olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Tutkimus mihin viittaan, on julkaistu Alzheimer's & Dementia: The Journal of the Alzheimer's Association -lehdessä. Tiedolla johtaminen on Porvoon tavoite päätöksenteolle. Tätäkin tietoa kannattaa hyödyntää.
Julkaistu Uusimaa- lehdessä maaliskuussa 2025.
Kuva valittu siksi, että se muistuttaa meitä luontoyhteydestä ja liikkumisen tärkeydestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti