Epoon koulun kohtaloa ollaan ratkaisemassa tänään 14.12.2022 Porvoon kaupungin valtuustossa. Minusta kyseessä pitäisi olla kokonaistarkastelu, ottaa huomioon suunniteltu kaavoitus, oppilaiden tasavertaisuus, mahdollisuus ja oikeus asua kaupungin joka kolkassa riippumatta kieliryhmästä.
Epoon koulua ei saisi lakkauttaa, tai pitäisi, kuten aloitteemme Ulrika Korpisen kanssa on, rakentaa Grännäs skolanista kaksikielinen koulukeskus kaikille alueen lapsille.
Tilaisuus Porvoon kylien ja saariston elinvoimaisuudesta pidettiin Porvoossa Linnankosken lukion auditoriossa marraskuun 2. päivä 2022.
En valitettavasti saa tälle sivulle raporttia tapahtumasta. Se löytyy Mika Varpion nettisivuilta . Yhteenveto on tässä tekstinä. Kannattaa tutustua.
YHTEENVETO KESKUSTELUISTA
Yleistä
Porvoossa on kaikkiaan 86 kylää
kylärekisterissä. Kun aikoinaan aloitettiin kylärakenneohjelman laatimien,
käytiin pitkä ja perusteellinen osallistava keskustelu työpajoineen ja kyselyineen
kylien tilanteesta ja kehittämisestä. Kylärakenneohjelma valmistui vuonna 2014.
Ohjelmaan valikoitui kuusi palvelukylää, Kulloo, Kerkkoo, Hinthaara, Ilola,
Epoo ja Fagersta –Gäddrag.
Kylärakenneohjelmasta ja palveluista
Tilaisuuden kuluessa esille tuli
moneen otteeseen kysymys palvelukylien tulevaisuudesta, kylien kaavoituksen
keskeneräisyydestä, palveluiden säilymismahdollisuuksista ja kylien
kuihtumisesta. Oleellinen kysymys on, miksi esimerkiksi Ilolassa ja Epoossa
kaavoitusprosessi ei ole jatkunut kylärakenneohjelman laatimisen jälkeen, vaan
ollaan poljettu paikoillaan. Jo vuosien ajan asemakaavan laadinnat olisi voitu
aloittaa, tontteja saada myyntiin ja lähipalvelut turvattua. Oleellinen kysymys
kuului tilaisuudessa eri ilmansuunnista: miksi palvelukylien palveluita ei ole
määritelty? Vahvasti tuotiin esiin myös tutkittua faktaa asunnon hakijoiden
toiveesta: koti halutaan alueelta, missä on koulu ja päiväkoti.
Palvelurakenneohjelman teosta on jo mennyt monta vuotta ja toive olisi että sitä päivitetään pian. Siinä yhteydessä pitäisi myös määrittää minkälaisia palveluita palvelukylissä pitää olla. Samaan aikaan pitäisi päivitetyssä ohjelmassa tiedostaa muita tärkeitä kyliä ja heidän tarpeitaan. Paneelikeskustelun aikana nousi myös esille toive mittareista, eli millä tavalla pystyisimme seuraamaan miten sovitut asiat toteutetaan? Apulaiskaupunginjohtajan mukaan kylärakenneohjelmaa tarkastellaan, kun Porvoon kaupungin keskeisen alueiden osayleiskaava on valmistunut.
Kangerrellut kaavoitus
Tilaisuudessa tuotiin esille
Pellingin tilanne. Saarella on 170 ympärivuotista asuinpaikkaa, uusia rakennuspaikkoja
58. Noin 65 lomarakennuspaikkaa voidaan muuttaa ympärivuotiseksi asuinpaikaksi,
mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Tosin isompia tontteja kaivataan, samoin
yhteyttä mereen. Grännäs, Gäddrag, Voolahti, Fagersta- osayleiskaava tekeillä,
tutkitaan rakentamispaikkojen lisäämistä. Epoossa tultaneen kaavoittamaan 21
tonttia, ja lakkautetun vanhainkodin alueella on kaavamuutos käynnistetty.
Tonttikauppa on riippuvainen kylän palveluista, joten on tärkeää että palvelua
turvataan molemmilla kielillä. Tilaisuudessa nousi huoli suomenkielisistä
palveluista näillä alueilla, jos ei ole koulua ja varhaiskasvatusta alueella,
niin onko suomenkielisillä perheillä mahdollisuus asua siellä? Tilaisuudessa
tuotiin esille saaristolaki, erityisesti 2§ ja 6§, missä edellytetään kuntia
järjestämään palvelut, myös koulu, saaristoon kohtuullisin kustannuksin.
Tervetuloa kyliin asumaan
Porvoon kyliin ovat uudet asukkaat
tervetulleita. Kylissä kannustetaan yhteisöllisyyteen, ollaan yritysmyönteisiä
ja pidetään luontoa sekä ympäristöä tärkeänä. Liikenneyhteyksien, myös tietoliikenteen,
pitää sujua. Kylistä ei haluta vain kesäasukkaiden reservaatteja, vaan eläviä ympärivuotisten
asukkaiden kyliä, missä kesäasukkaatkin viihtyvät. Kerkkoon kylä on hyvä
esimerkki alueesta, missä tonttikauppa kävi erittäin hyvin sen jälkeen, kun
palvelut turvattiin. Miksei sama toimisi muualla, kyselivät panelistit. Kylien
ideat käytäntöön Tilaisuuden panelistit esittivät monia ideoita kylien
kehittämiseksi. Kouluja voitaisiin hyödyntää kouluaikojen ulkopuolella
esimerkiksi tuomalla niihin terveydenhoidon palvelut, kerhot ja nuorisotilat.
Kylille voisi antaa oman markkinointibudjetin, minkä kyläyhdistykset voisivat
käyttää haluamallaan tavalla. Kyläläisten ääntä pitää kuunnella, vuoropuhelu on
tärkeää virkamiesten, kylien asukkaiden ja poliittisten päättäjien välillä.
Kylärakenneohjelma epäonnistui hyvän prosessin jälkeen siinä, ettei ohjelmaa
lähdetty aktiivisesti toteuttamaan.
Tuleva saaristo-ohjelma voi tuoda
uutta näkökulmaa, mutta ohjelma ei ole sitova. Sen on oltava asukaslähtöinen,
perustuttava asukkaiden elämään, alueiden mahdollisuuksiin, eikä
konsulttivetoiseen ylhäältä alas- suunnitteluun.
Etätyö, monipaikkaisuus ja hyvien digitaalisten yhteyksien tuonti saaristoon antavat mahdollisuuksia kehittää saaristoa uudella tavalla. Kylillä on yhdistyksiä ja yhteisöllistä toimintaa.
Panelistien markkinasloganit omille kylilleen (sloganit osin jo käytössä):
Kulloossa on hyvä asua ja yrittää
Pellinki tree sex fem 365 eli joka
päivä ympäri vuoden
Etelän palveluille rauha, Epoon
koululle koulurauha
Kerkkoossa on hyvä elää arkea
Pohjoisessa on poweria
