Kirjoitin nettisivuilleni Porvoon talousahdingosta 4.3.2009.
Tuolloin iloitsin siitä, että säästötoimet eivät kohdistuneet omaishoitajien
palkkioihin, tai ainakin sitä yritettiin estää. Edesmennyt Christer Björkstrand,
sosiaali- ja terveyslautakunnan pj tuohon aikaan, vastusti näitä leikkauksia.
Hän arvioi kustannusten tulevan todellisuudessa paljon korkeammiksi, jos
omaishoitajien tuet lakkautetaan. En tarkalleen muista, miten tuolloin
lopultakin kävi. Muistelen kuitenkin, että leikkauksia tehtiin.
Vuoden 2008 syksyllä finanssikriisi aiheutti syvän laman,
mikä nosti työttömyysastetta, lomautusten määriä ja vaikutti
hyvinvointivaltiomme mahdollisuuksiaan toteuttaa niitä hyvinvointipalveluita,
mitä saatiin uudelleen rakennettua 1990 alun laman jälkeen, joskaan ei
läheskään samalle tasolle.
Laman lapset
Taloudellisesti vaikein muistamani aika oli 1990- luvun
alkuvuodet. Tuolloin leikattiin perheiltä, lapsilta, peruspalveluista.
Karsittiin päivähoidon palveluja, äitiys- ja lasten neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta.
Moni pärjäsi hyvin tuolloinkin, mutta
osa ei. Ja se osa, mikä ei pärjännyt, kärsii leikkauksista ja epävarmuudesta
mahdollisesi lopun ikänsä.
Vuonna 1987 syntynyttä ikäluokka on tutkittu pitkittäistutkimuksena
vuoteen 2012 saakka (2016. THL ja Nuorisotutkimusseura). Tulokset ovat ankeaa
luettavaa. Vuonna 1987 Suomeen syntyi ikäluokka, jota koetteli kaksi lamaa
matkalla aikuisuuteen. Tutkimus kertoo, kuinka eriarvoiset mahdollisuudet
ikäluokan nuorilla oli voittaa vaikeudet.
Tutkimuksen mukaan kahtiajakautuneesta ikäluokasta huolestuttavan
suuri osa on kohdannut vaikeuksia: mielenterveydenhäiriöitä, toimeentulotuen
asiakkuutta, lähes kolmasosa ikäluokasta sai joko psykiatrisen diagnoosin tai
oli ostanut psyykenlääkkeitä.
Taloudellista epävarmuutta on pidetty yhtenä syynä laman
jälkiseurauksiin. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, oltaisiinko voitu tehdä jotain toisin.
Olisiko esimerkiksi lapsiperheiden palveluita pitänyt pitää yllä, tuoda apua
koteihin, ehkäistä vanhempien uupumusta sillä tavoin. Minusta olisi.
Varhaislapsuuden merkitys - pidetään heistä huolta
Varhaislapsuus on ihmisen kehittymisen kannalta
merkityksellisintä aikaa. On varmistettava kaikin tavoin, että vanhemmat
jaksavat epävarmuuden ja talousvaikeuksien keskellä, ja kun vanhemmat jaksavat,
jaksavat lapsetkin.
Kun nyt näyttää siltä, että Suomen ja oikeastaan koko
maailman talous sakkaa, kärsivät kaikki. Tehdään kuitenkin kaikkemme, että ne
nuorimmat meistä ihmisistä saavat turvaa, huolenpitoa, ravintoa ja rakkautta,
että heistä kasvaisi tasapainoisia yhteiskuntamme rakentajia ja että heillä
olisi hyvä elämä.
