maanantai 30. maaliskuuta 2020

Ei uusia laman lapsia



Kirjoitin nettisivuilleni Porvoon talousahdingosta 4.3.2009. Tuolloin iloitsin siitä, että säästötoimet eivät kohdistuneet omaishoitajien palkkioihin, tai ainakin sitä yritettiin estää. Edesmennyt Christer Björkstrand, sosiaali- ja terveyslautakunnan pj tuohon aikaan, vastusti näitä leikkauksia. Hän arvioi kustannusten tulevan todellisuudessa paljon korkeammiksi, jos omaishoitajien tuet lakkautetaan. En tarkalleen muista, miten tuolloin lopultakin kävi. Muistelen kuitenkin, että leikkauksia tehtiin.

Vuoden 2008 syksyllä finanssikriisi aiheutti syvän laman, mikä nosti työttömyysastetta, lomautusten määriä ja vaikutti hyvinvointivaltiomme mahdollisuuksiaan toteuttaa niitä hyvinvointipalveluita, mitä saatiin uudelleen rakennettua 1990 alun laman jälkeen, joskaan ei läheskään samalle tasolle.

Laman lapset

Taloudellisesti vaikein muistamani aika oli 1990- luvun alkuvuodet. Tuolloin leikattiin perheiltä, lapsilta, peruspalveluista. Karsittiin päivähoidon palveluja, äitiys- ja lasten neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta.  Moni pärjäsi hyvin tuolloinkin, mutta osa ei. Ja se osa, mikä ei pärjännyt, kärsii leikkauksista ja epävarmuudesta mahdollisesi lopun ikänsä.

Vuonna 1987 syntynyttä ikäluokka on tutkittu pitkittäistutkimuksena vuoteen 2012 saakka (2016. THL ja Nuorisotutkimusseura). Tulokset ovat ankeaa luettavaa. Vuonna 1987 Suomeen syntyi ikäluokka, jota koetteli kaksi lamaa matkalla aikuisuuteen. Tutkimus kertoo, kuinka eriarvoiset mahdollisuudet ikäluokan nuorilla oli voittaa vaikeudet.

Tutkimuksen mukaan kahtiajakautuneesta ikäluokasta huolestuttavan suuri osa on kohdannut vaikeuksia: mielenterveydenhäiriöitä, toimeentulotuen asiakkuutta, lähes kolmasosa ikäluokasta sai joko psykiatrisen diagnoosin tai oli ostanut psyykenlääkkeitä.

Taloudellista epävarmuutta on pidetty yhtenä syynä laman jälkiseurauksiin. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, oltaisiinko voitu tehdä jotain toisin. Olisiko esimerkiksi lapsiperheiden palveluita pitänyt pitää yllä, tuoda apua koteihin, ehkäistä vanhempien uupumusta sillä tavoin. Minusta olisi.

Varhaislapsuuden merkitys - pidetään heistä huolta

Varhaislapsuus on ihmisen kehittymisen kannalta merkityksellisintä aikaa. On varmistettava kaikin tavoin, että vanhemmat jaksavat epävarmuuden ja talousvaikeuksien keskellä, ja kun vanhemmat jaksavat, jaksavat lapsetkin.

Kun nyt näyttää siltä, että Suomen ja oikeastaan koko maailman talous sakkaa, kärsivät kaikki. Tehdään kuitenkin kaikkemme, että ne nuorimmat meistä ihmisistä saavat turvaa, huolenpitoa, ravintoa ja rakkautta, että heistä kasvaisi tasapainoisia yhteiskuntamme rakentajia ja että heillä olisi hyvä elämä.

1 kommentti:

  1. Niin ja Porvoo aikoo lisätä tuskaa lomauttamalla porukan heti kun koronasodasta selvitään. Hävytöntä.

    VastaaPoista

Lähiö, kylä vai lähiökylä

Monella meistä on omanlainen käsityksensä porvoolaisista lähiöistä, kuten Gammelbackasta, Huhtisista, Kevätkummusta. Käsitys voi olla hyvink...