Metsäluonnon arvon huomaa nyt

Elämme aikaa, joka jää varmasti mieliimme vuosikausiksi. Liikkumista on rajoitettu, harrastus- ja liikuntapaikkoja suljettu, kansalaisopistot ja monet muut opinahjot sulkivat ovensa maaliskuussa korona- viruksen leviämisen estämiseksi. Nyt eletään vuotta 2020. Yhtä raju pandemia lienee ollut vuosien 1957 - 1958 aikana läpi Suomen levinnyt espanjalainen.

Luontoväki Porvoossa on tehnyt kartoitusta kaupungin omistamista, mahdollisesti suojeltavista metsäalueista. Moni käyttää alueista nimitystä Porvoonkorpi, vaikka juuri sen nimistä aluetta ei Porvoossa ole. Kuvaava nimi kuitenkin on. Itsekin olet ollut keskusteluissa mukana paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen hallituslaisena, mutta minua paremmat metsäasiantuntijat ovat tehneet kenttätyön, sen arvokkaan osan suojelualoitteista.

Alue sisältää sisältää Karhukorven, Veckjärven ja Hasselholmenin metsäalueet, jota ovat suojelematta suurelta osin. Ne muodostavat tärkeän metsäkäytävän kahden jo olemassa olevan laajan suojelualuekokonaisuuden — Stensbölen–Stormossenin sekä Tungträsketin–Hasselholmenin — väliin. Porvoonkorven alueeseen kuuluvat lisäksi Porvoon omistamat laajahkot metsäalueet Epoossa ja Virvikissä.

Virkamiehiltämme saamieni tietojen mukaan Porvoon alueen metsistä on suojeltu vain noin 0,5 prosenttia. Todella vähän, kun vertaa kansainvälisiin tavoitteisiin, mihin Suomi on sitoutunut allekirjoittaessaan YK:n biodiversiteettisopimuksen. Kaupungin omistamista metsistä on sentään suojeltu viitisen prosenttia, vähän sekin toki.

Tavoitteena on suojella vähintään 17 € kaupungin metsä-alueista. Jos Porvoonkorpi suojeltaisiin, oltaisiin lähellä vähimmäistavoitetta. Tavoite on kirjattu osaksi Porvoon kaupungin strategiaa, eli odotettavissa ovat seuraavaksi käytännön teot.
Metsät ovat meille äärettömän tärkeitä, samoin luonto kokonaisuudessaan. Toivottavasti korona- epidemian tai pandemian taittumisen jälkeen muistamme tämän, ymmärrämme metsien tärkeyden, monimuotoisuuden suojelun ja että metsä on terveyden lähde. 

Nyt korona- aikana metsien tärkeys on tullut esiin aivan uudella tavalla. Lähialueiden retkipaikat, luontopolut, metsäalueita halkovat ja risteilevät kulkutiet ovat saaneet uusia kulkijoita, metsästä nauttijoita, kunnon ja mielen terveyden ja oman ilon vuoksi liikkuvia ihmisiä. Hyvä näin. Toivottavasti kokemukset ovat myönteisiä, ja päättäjien pöydissäkin pannaan merkille lisääntynyt metsien virkistyskäyttö.  

Ei uusia laman lapsia

Kirjoitin nettisivuilleni Porvoon talousahdingosta 4.3.2009. Tuolloin iloitsin siitä, että säästötoimet eivät kohdistuneet omaishoitajien palkkioihin, tai ainakin sitä yritettiin estää. Edesmennyt Christer Björkstrand, sosiaali- ja terveyslautakunnan pj tuohon aikaan, vastusti näitä leikkauksia. Hän arvioi kustannusten tulevan todellisuudessa paljon korkeammiksi, jos omaishoitajien tuet lakkautetaan. En tarkalleen muista, miten tuolloin lopultakin kävi. Muistelen kuitenkin, että leikkauksia tehtiin.

Vuoden 2008 syksyllä finanssikriisi aiheutti syvän laman, mikä nosti työttömyysastetta, lomautusten määriä ja vaikutti hyvinvointivaltiomme mahdollisuuksiaan toteuttaa niitä hyvinvointipalveluita, mitä saatiin uudelleen rakennettua 1990 alun laman jälkeen, joskaan ei läheskään samalle tasolle.

Laman lapset

Taloudellisesti vaikein muistamani aika oli 1990- luvun alkuvuodet. Tuolloin leikattiin perheiltä, lapsilta, peruspalveluista. Karsittiin päivähoidon palveluja, äitiys- ja lasten neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta.  Moni pärjäsi hyvin tuolloinkin, mutta osa ei. Ja se osa, mikä ei pärjännyt, kärsii leikkauksista ja epävarmuudesta mahdollisesi lopun ikänsä.

Vuonna 1987 syntynyttä ikäluokka on tutkittu pitkittäistutkimuksena vuoteen 2012 saakka (2016. THL ja Nuorisotutkimusseura). Tulokset ovat ankeaa luettavaa. Vuonna 1987 Suomeen syntyi ikäluokka, jota koetteli kaksi lamaa matkalla aikuisuuteen. Tutkimus kertoo, kuinka eriarvoiset mahdollisuudet ikäluokan nuorilla oli voittaa vaikeudet.

Tutkimuksen mukaan kahtiajakautuneesta ikäluokasta huolestuttavan suuri osa on kohdannut vaikeuksia: mielenterveydenhäiriöitä, toimeentulotuen asiakkuutta, lähes kolmasosa ikäluokasta sai joko psykiatrisen diagnoosin tai oli ostanut psyykenlääkkeitä.

Taloudellista epävarmuutta on pidetty yhtenä syynä laman jälkiseurauksiin. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, oltaisiinko voitu tehdä jotain toisin. Olisiko esimerkiksi lapsiperheiden palveluita pitänyt pitää yllä, tuoda apua koteihin, ehkäistä vanhempien uupumusta sillä tavoin. Minusta olisi.

Varhaislapsuuden merkitys - pidetään heistä huolta

Varhaislapsuus on ihmisen kehittymisen kannalta merkityksellisintä aikaa. On varmistettava kaikin tavoin, että vanhemmat jaksavat epävarmuuden ja talousvaikeuksien keskellä, ja kun vanhemmat jaksavat, jaksavat lapsetkin.

Kun nyt näyttää siltä, että Suomen ja oikeastaan koko maailman talous sakkaa, kärsivät kaikki. Tehdään kuitenkin kaikkemme, että ne nuorimmat meistä ihmisistä saavat turvaa, huolenpitoa, ravintoa ja rakkautta, että heistä kasvaisi tasapainoisia yhteiskuntamme rakentajia ja että heillä olisi hyvä elämä.