tiistai 7. joulukuuta 2021

Yrittäjyyskasvatus koulutusajattelussa

Blogi- kirjoitukseni, julkaidtu Tekijä- lehdessä 30.11.2021.
 

Mirja Suhonen: Yrittäjyyskasvatus koulutusajattelussa

teollisuusliitto

Suomalaiseen koulutuskeskusteluun yrittäjyyskasvatus tuli 1980-luvulla. Opetussuunnitelmissa sitä alettiin toteuttaa etenkin 2000-luvulla niin varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa kuin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

Taustalla yrittäjyyskasvatuksessa ovat eurooppalaiset talouskasvua ja kilpailukykyä korostavat linjaukset. Ajatellaan, että koulutuksen tulee edistää yrittäjyyttä, vahvistaa yrittäjyystaitoja luomalla tietoisuutta yrittäjän uravaihtoehdoista ja luomalla oikeaa ajatustapaa yritteliäisyyttä kohtaan.

Opetushallitus on pyrkinyt edistämään yrittäjyyskasvatusta 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Havaitsin tämän aloitettuani aikuiskasvatustieteen opinnot 1990-luvun alussa hieman hämmästellen. Käsitykseni mukaan ajatukset eivät niinkään olleet opetusalan ammattilaisten tuottamia kuin lähtöisin sen aikaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta, missä korostettiin uusliberalistista ajattelua ja kilpailuhenkisyyttä.

Yrittäjyyskasvatusta olen seurannut myös omien lasteni koulupolkujen kautta ja toimiessani Opetushallituksen alaisessa Viestintäalan koulutustoiminnassa. Korostin siellä ammatillisen osaamisen tärkeyttä etenkin perus- ja ammattiopinnoissa yrittäjyyskasvatuksen edellä, mihin liittyy myös ideologinen näkökulma, puhutaan siitä tai ei.

Kysymys kuuluu, minkä käsitteen alla kasvatetaan ja koulutetaan lapsiamme ja nuoriamme?

Mielessäni yhdistän yrittäjyyskasvatuksen ja sisäisen yrittäjyyden lanseeraamisen jatkumona Vapaan koulutuksen tukisäätiön (VAKT) toiminnalle. Elinkeinoelämän rahoittaman säätiön tarkoitus oli estää peruskoulun tuloa tasavertaisena opinahjona perusteena muun muassa, että ”tasa-arvoinen koulutus johtaa sekä henkiseen että aineelliseen kilpailukyvyttömyyteen”.

Ollaanpa VAKT:n toiminnasta ja sen vaikutuksista mitä mieltä tahansa, niin kaukana oli avoimuus ja läpinäkyvyys säätiön vaikuttamistyöstä. Mukana olleet eivät kuitenkaan jälkikäteen ole kiistäneet toimintaansa, vaikka siihen liittyi esimerkiksi mustien listojen tekemistä yliopistolliseen opettajainkoulutukseen pyrkivistä.

Opetushallitus on linjannut tavoitteissaan sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden sisältymisen opetussuunnitelmiin. Samanaikaisesti on tarpeellista yhteiskunnallisten aineiden opetusta vähennetty. Toki käsitys ihmisestä taloudellisesti autonomisena oman elämänsä hallitsijana on aina ollut osa koulutusajatteluamme.

Kysymys kuuluu, minkä käsitteen alla kasvatetaan ja koulutetaan lapsiamme ja nuoriamme, että perusopetuslain tavoite ihmisyydestä, sivistyksestä, tasa-arvosta ja demokratiasta toteutuu lain tarkoittamalla tavalla, eli perusopetussuunnitelman perusteiden (2014) sanoin: Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.

MIRJA SUHONEN
Teollisuusliiton sopimusasiantuntija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Venäjän monet kasvot

Euroopassa ja muuallakin maailmassa kuohuu Venäjän 24.2.2022 hyökättyä Ukrainaan. Hyväksyjiä ei ole, hyökkäyksen tuomitsevat lähes kaikki va...